Typografia

Suosimme kirjainperhettä Source Sans Pro. Käytämme sen eri kirjaintyyppejä kaikessa painetussa ja sähköisessä viestinnässä. Jos Source Sans Prota ei ole saatavilla, valitsemme Segoe UI -kirjainperheen. Käytämme sitä esimerkiksi Word-asiakirjoissa, PowerPoint-esityksissä ja sähköpostiviesteissä. Jos Source Sans Prota tai Segoe UIta ei ole saatavilla, käytämme toista päätteetöntä kirjainperhettä, kuten Helveticaa tai Arialia. Asiakirjojen ja sähköpostiviestien leipäteksteissä hyvä pistekoko on 10,5 pt.

Versaalitekstiä (eli pelkästään isoilla kirjaimilla kirjoitettua tekstiä) voi olla otsikoissa ja leipätekstien alkukorostuksissa (virkkeen ensimmäisisssä sanoissa). Tällöin käytämme harvennettua ladontaa, joissa kirjainvälien parivälistysarvo on 50‒100. Jos versaaleja tulee tekstikappaleen alkuun, on versaalikirjainten pistekoko 1‒2 pistettä pienempi kuin sitä seuraavan gemenatekstin (eli pienillä kirjaimilla kirjoitetun tekstin).

Käytämme lihavointia pääasiallisena korostuskeinona. Jotta tekstikappaleet olisivat saavutettavia, emme käytä kursiivia korostuskeinona.

Pitkissä teksteissä päätteellistä kirjaintyyppiä voi olla miellyttävämpi lukea. Antikva-kirjainperheemme on Adobe Caslon Pro. Jos sitä ei ole saatavilla, käytämme Georgiaa. Adobe Caslon Prolla voimme myös tuoda vaihtelevuutta otsikoiden, lainauksien ja korostuksien ulkoasuun.

ReykjavikTwo-kirjainperhettä käytämme harkiten korostamaan tärkeää tietoa – esimerkiksi verkko-osoitetta ilmoituksissa. ReykjavikTwo BGauge -kirjaintyyli näkyy myös tuotteiden, palveluiden tai hankkeiden tunnuksissa.